Tallinnassa 4. marraskuuta 2026 järjestetty suomalais-virolainen seminaaripäivä kokosi yhteen yritysten edustajia ja asiantuntijoita keskustelemaan älykkään valmistuksen, tekoälyn sekä Suomen ja Viron välisen teollisen yhteistyön tulevaisuudesta.
Päivä alkoi yritysvierailulla Tech Groupiin, joka tarjoaa teollisuussuunnittelun, koneenrakennuksen ja tehdasautomaation ratkaisuja.
”We make machines happen”, totesi Tech Group AS toimitusjohtaja Martin Sutrop esityksessään.
Vierailu tarjosi osallistujille mahdollisuuden tutustua yrityksen toimintaan ja nähdä sen tuotantoympäristöä paikan päällä.
Lisätietoja: Tech Group Tech Group
Talousnäkymät ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille
Iltapäivällä osallistujat kokoontuivat Suomen Tallinnan-suurlähetystöön Smart Manufacturing & AI Insights -seminaariin. Tilaisuuden avasi suurlähettiläs Hannu Heinonen, minkä jälkeen Swedbankin Baltian makrotaloustutkimuksen pääekonomisti Tõnu Mertsina esitteli Viron talouden näkymiä. Ohjelma jatkui kahdella paneelikeskustelulla, joiden aiheina olivat älykäs valmistus ja tekoälyn hyödyntäminen teollisuudessa.
Talouskatsaus toi esiin rohkaisevia merkkejä Viron taloudessa. Bruttokansantuote kasvoi 2,3 prosenttia vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, ja teollisuuden luottamus on vahvistumassa. Samalla teollisuustuotannon kasvu on edelleen vaatimatonta ja viennin kasvu on hidastunut. Yksityinen kulutus kasvaa vakaasti ja työttömyys on laskussa.
Automaatio ja digitalisaatio saavat myös yhä suuremman painoarvon yritysten investointibudjeteissa.
Suomalaisyritysten kannalta yksi tärkeä viesti oli virolaisten yritysten kasvava kiinnostus löytää liikekumppaneita Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. Tämän tulisi toimia herätyksenä suomalaisyrityksille ja kannustaa niitä vahvistamaan läsnäoloaan ja yhteistyösuhteitaan Virossa.
Tekoäly on vietävä keskusteluista käytännön tekemiseen
Tekoälyä käsitelleiden keskustelujen keskeinen viesti oli selvä: yritysten tulisi aloittaa tekoälyn käytännön kokeilut sen sijaan, että ne ainoastaan keskustelevat sen mahdollisuuksista.
Työntekijät kehittävät jo nyt uusia tapoja hyödyntää tekoälyä päivittäisessä työssään. Yritykset voivat tukea tätä työntekijälähtöistä innovointia luomalla ympäristön, joka kannustaa kokeilemaan, oppimaan ja jakamaan onnistuneita ratkaisuja. Tekoälyn avulla saavutettuja parannuksia tulisi myös huomioida ja palkita. Näin työntekijät näkevät konkreettisesti, miten teknologia voi tehdä heidän työstään mielekkäämpää ja tehokkaampaa
Tekoälyn tulisi viime kädessä parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta. Keskustelua on kuitenkin vietävä pidemmälle: miten tekoäly voi auttaa yrityksiä kasvamaan, luomaan uutta liiketoimintaa ja kehittämään kokonaan uusia liiketoimintamalleja
Ihmisten ja organisaatioiden valmistaminen muutokseen
Tekoäly muuttaa sekä organisaatioita että työn tekemisen tapoja. Siksi ihmiset ja muutosjohtaminen ovat yhtä tärkeitä kuin itse teknologia.
Työntekijöiden tekoälyosaamisessa ja valmiudessa hyödyntää uusia ratkaisuja on suuria eroja. Osa käyttää tekoälyä jo sujuvasti, kun taas toisilta saattaa puuttua tarvittavaa osaamista tai he voivat olla huolissaan siitä, miten tekoäly vaikuttaa heidän työtehtäviinsä.
Yritysten on siksi viestittävä selkeästi tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista sekä tarjottava työntekijöille riittävästi koulutusta ja tukea.
Organisaatioilla tulee myös olla selkeä näkemys siitä, mihin tekoälyn hyödyntämisellä pyritään. Niiden on tunnistettava henkilöstön osaaminen ja muutosvalmius, valittava eri käyttötarkoituksiin sopivat työkalut sekä määriteltävä selkeät periaatteet tietojen luottamuksellisuudelle, käytölle ja tietoturvalle.
Koulutus ja jatkuva viestintä ovat keskeisessä asemassa, jotta tekoäly voidaan ottaa käyttöön turvallisesti ja onnistuneesti.
Kilpailukyky, data ja yhteistyö
Valmistava teollisuus saattaa olla tekoälyn käyttöönotossa hieman varovaisempi kuin jotkin muut toimialat, mutta yritysten ei tarvitse edetä yksin. Ratkaisuja voidaan lähteä kehittämään yrityksen sisällä tai tarvittaessa hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta.
Samalla yritysten on pohdittava tarkasti, miten niiden liiketoiminnan kannalta kriittistä dataa hallitaan.
Keskeisten tietojen tai tekoälyratkaisujen ulkoistaminen voi synnyttää riippuvuuksia ja vaikuttaa tulevaisuudessa pääsyyn strategisesti tärkeään tietoon. Yritysten on siksi huomioitava datan omistajuus, kilpailukyky ja liiketoiminnan jatkuvuus sekä varauduttava tarvittaessa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.
Vaikka tekoälyteknologioiden yksikkökustannukset ovat laskeneet, nopeasti kasvava kysyntä ja käytön lisääntyminen voivat silti kasvattaa yritysten kuukausittaisia kokonaiskustannuksia. Yritysten ei siis tulisi keskittyä ainoastaan tekoälyn käyttöönottoon, vaan myös siihen, miten teknologia tuottaa mitattavaa liiketoiminnallista arvoa.
Suomi ja Viro voivat oppia toisiltaan
Yksi päivän tärkeimmistä johtopäätöksistä oli Suomen ja Viron yritysten välisen yhteistyön vahvistamisen merkitys.
Suomenlahden molemmin puolin yritykset kohtaavat monia samoja kysymyksiä, jotka liittyvät tekoälyyn, automaatioon, tuottavuuteen, osaamiseen ja organisaatiomuutoksiin.
Jakamalla kokemuksia ja käytännön ratkaisuja yritykset voivat oppia toisiltaan ja välttää toistamasta virheitä, joita muualla on jo tehty.
Suomella ja Virolla on erinomainen mahdollisuus yhdistää osaamisensa valmistavan teollisuuden, teknologian ja digitalisaation aloilla. Tiiviimpi yhteistyö voi auttaa molempien maiden yrityksiä vauhdittamaan innovaatioita, parantamaan kilpailukykyään ja tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
